Pirkanmaan vihreä maakuntavaltuustoryhmä esittää, että maakunta profiloituu tulevaisuudessa vihreän lähimatkailun edelläkävijänä. Ryhmä ehdottaa aloitteessaan, että Pirkanmaan vesistöjen hyvä tila on nostettava entistä paremmin esiin paikallisena taloudellisena ja elämänlaatua parantavana virkistyksellisenä voimavarana. Maakuntaan tarvitaan eri tahot yhdistävä keskus tai vastaava toimija, joka yhdistää suojelulliset, taloudelliset ja virkistyskäytön tavoitteet. Puhtaat pintavedet ja vesireitit ovat valtava paikallinen voimavarana.

- Pirkanmaalla on potentiaalia profiloitua vihreän lähimatkailun mallimaakuntana, toteaa Vihreän maakuntavaltuustoryhmän puheenjohtaja Kirsi Jokila.

Ryhmä esittää myös, että Pirkanmaalla huolehditaan arvokkaiden luontoalueiden säilymisestä ja kehittämisestä selvittämällä kaupunkipuiston perustamista useamman kunnan alueelle. Kaupunkipuisto voisi sisältää Tampereen, Kangasalan, Nokian ja Ylöjärven harjujaksot lähialueineen yhdistyen Lempäälän ja Pirkkalan välisiin metsiin.

- Nyt on aika tarttua toimeen, jotta Pirkanmaallekin saadaan vihdoin kansallinen kaupunkipuisto, painottaa vihreän maakuntavaltuustoryhmän varapuheenjohtaja Petri Siuro.

Lisätiedot:

Emilia Olkanen
Sihteeri
Pirkanmaan vihreä maakuntavaltuustoryhmä
p.040-840 6045
emilia.olkanen(at)vihreat.fi

Vihreä maakuntavaltuustoryhmä jätti myös valtuustoaloitteen Peltolammin Pärrinkosken suojelualueen laajentamisesta. Tampereen eteläpuolella Pirkkalan ja Lempäälän rajojen tuntumassa sijaitseva Pärrinkoski kuuluu Etelä-Hämeen lehtokeskukseen ja on kooltaan 31 hehtaaria. Peltolammin Pärrinkosken rehevä ympäristö tarjoaa hyvät elinolosuhteet erilaisille harvinaisille ja jo muualta hävinneille kasveille ja eläinlajeille, muun muassa linnuille, perhosille ja hyönteisille. Suojelualueen laajentamisella taataan alueen asukkaille laadukkaat virkistysmetsät, vaikutetaan luonnon monimuotoisuuden säilymiseen ja nostetaan Pirkanmaan alhaista suojeluprosenttia.

Vihreiden pitkään ajama puoluepoliittisten lehtien poisto Pirkanmaan liiton ilmoituslehdistä eteni myös. Viime keväänä Kansan uutiset poistettiin ilmoituslehtien joukosta, ja tänään poistuivat Keskustan ja SDP:n lehdet kyseisten puolueiden vastustuksesta huolimatta.

Emilia Olkanen
Pirkanmaan vihreän maakuntavaltuustoryhmän sihteeri

Pirkanmaalla synnytetään kahdessa synnytyssairaalassa, Tampereen Yliopistollisessa Sairaalassa (TaYS) ja Vammalan aluesairaalassa (VAS). TaYS:ssa synnytyksiä on reilut 5000 vuodessa ja VAS:ssa reilut 500. TaYS:n synnyttäjien vastaanottotilat, synnyttämättömien osastotilat ja synnytyssalin tilat ovat vanhat, huonossa kunnossa ja mitoitettu noin 3500 synnytystä varten vuosittain. Vuosikausien, jopa vuosikymmenien, ajan raskaana oleville, synnyttäjille ja synnyttäneille varatut tilat ovat olleet erittäin ahtaat ja myös hoitajaresurssit niukat. Ahtaus ja kiire vaikuttavat synnytyskokemukseen ja synnytyksestä toipumiseen sekä vastasyntyneen ja perheen koko elämään.

Monin tutkimuksin on osoitettu, että äidin synnytyskokemus on varhaisen vuorovaikutuksen ja sitä kautta myös lapsen syrjäytymisen ja sen ehkäisyn kannalta merkittävä. Synnytyskokemukseen vaikuttaa mm. pelon ehkäiseminen ja hoito, toimenpiteiden, kuten välilihan leikkauksen, imukuppi- tai pihtisynnytyksen ja keisarileikkauksen välttäminen ja kivun hoito. Hyvään synnytyskokemukseen on mahdollista päästä kunnollisella synnytysvalmennuksella, kiireettömyydellä, tarpeettomien lääkitysten kuten synnytyksen jouduttamisen välttämisellä, mahdollisuudella myös lääkkeettömään kivun hoitoon sekä mahdollisuudella koulutetun tukihenkilön läsnäoloon synnytyksessä (tarvittaessa lapsen isän lisäksi). Tutkimuksin on käynyt ilmi, että esimerkiksi koulutetun tukihenkilön läsnäolo synnytyksessä lisää imettämistä, kiintymystä ja huolenpitoa lapsesta ja vähentää synnytyksen jälkeistä masennusta.

Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos suosittaa täysimetystä puolen vuoden ikään asti. Suomalaisista lapsista kuitenkin ainoastaan 1% ? eli sadasosa suosituksesta ? tulee tähän ikään asti täysin imetetyksi. Imettäminen on sekä lapsen että äidin terveyden kannalta erittäin tärkeää, imetys suojaa imeväistä mm. vaikeilta hengitystieinfektioilta, ripulitaudeilta ja korvatulehduksilta. Imetetyillä lapsilla näyttää esiintyvän vähemmän mm. virtsatietulehduksia, leukemiaa, sekä 1- että 2-tyypin diabetesta, myöhempää lihavuutta ja kätkytkuolemia. Naisilla on sitä pienempi riski sairastua verenpainetautiin, diabetekseen, hyperlipidemiaan ja sydän- ja verisuonitauteihin mitä pidemmän aikaa he ovat yhteensä elämänsä aikana imettäneet. Imettäminen vähentää myös munasarja- ja rintasyövän riskiä. Jokainen strateginen hoitovalinta, joka vähentää todennäköisyyttä imetyksen onnistumisessa, on monella tavalla ihmisten hyvinvointia uhkaava. Yksi tällainen haitallinen hoitovalinta on lyhytjälkihoitoisen synnytyksen pyrkimys, mikä on sääntönä nykyisin Tampereen Yliopistollisessa Sairaalassa. Vammalassa on mahdollista huomattavasti vapaammin ja räätälöidysti etsiä kullekin synnyttäjälle, lapselle ja perheelle sopiva jälkihoitoaika; näin pystytään myös tukemaan imetystä.

Sosiaali- ja terveysministeriön pyrkimyksenä on viime vuosina ollut suomalaisten oikeus valita hoitopaikkansa. Tämä on yhtenä johtoajatuksena myös lausuntokierroksella olevassa terveydenhoitolaissa. Tämän lain tavoitteena lienee myös hoidon parantaminen ohjaamalla palvelun tuottajat panostamaan niihin toimintoihin, joita ihmiset valitsevat. Tulevina vuosina ja vuosikymmeninä epäilemättä tuhannet pirkanmaalaiset, suomalaiset ja lähimaidemmekin asukkaat valitsisivat Vammalan aluesairaalan synnytysyksikön sen erityislaadun ja osaamisen takia. Näin sekä sairaanhoitopiiri että Vammala saisivat merkittäviä tuloja.

Suomalaisen Käypä hoito-suosituksen ?Vastasyntyneen elvytys? mukaan vastasyntyneellä on oikeus tehokkaaseen elvytykseen, synnytysyksikössä tulee olla ympärivuorokautinen valmius hätäsektioon ja vastasyntyneen elvytykseen, minkä osaava lääkäri tulee olla kaikissa synnytyssairaaloissa välittömästi saatavilla. Vastasyntyneen elvytyksen tarve pitää arvioida heti syntymän jälkeen ja elvytys on tarvittaessa aloitettava viivyttelemättä. Ministeriön selvityksen mukaan synnytykset tulee keskittää niitä hoitaviin yksiköihin, joissa on yli 1000 synnytystä vuodessa.

Vammalan aluesairaalan tilat ovat sellaiset, että siellä voitaisiin melko vähäisellä lisäresurssoinnilla hoitaa yli 1000 synnytystä vuodessa turvallisesti. Lisäresursseja ei juurikaan tarvittaisi muuhun kuin ympärivuorokautisen synnytys- ja anestesialääkärin verran. Anestesialääkäri on myös elvytyksen erikoisosaaja.

Naisten ja lasten sairaalan suunnittelu on pitkällä ja päätökset lähellä. Synnytyksen hoidon kannalta merkittävää on myös ns. pehmeiden ja lääkkeettömien hoitomuotojen merkitys synnytykselle ja synnytyskokemukselle. Lääkkeettömillä hoitomuodoilla voidaan merkittävästi vähentää pelkoa, kipulääkkeen ja toimenpiteiden tarvetta sekä vastasyntyneen asfyksiaa. Näihin tavoitteisiin pääsemisessä auttaa myös koulutetun tukihenkilön läsnäolo synnytyksessä Synnytysyksikön suunnittelun tavoitteena tulee olla mahdollisimman hyvä hoito, jossa voidaan tukea parhaalla mahdollisella tavalla synnyttäjää sekä varmistaa synnytyskokemuksen positiivisuus ja synnytyksen turvallisuus niin syntyvälle kuin synnyttäjälle. Tässä on haastetta paljon enemmän kuin ympärivuorokautisen hätäsektiovalmiuden, elvytyksen ja tehohoidon varmistamisessa.

Edellä esitetyn perusteella me, Pirkanmaan Sairaanhoitopiirin vihreät valtuutetut esitämme, että:

vahvistetaan ja kehitetään Vammalan Aluesairaalan ainutlaatuista osaamista resurssoimalla sinne Sosiaali- ja Terveysministeriön suositusten mukaiset henkilöresurssit, joilla varmistetaan ympärivuorokautinen valmius hätäsektioon sekä vastasyntyneen elvytykseen sekä tarvittaessa muita tila- ja henkilöresursseja

sekä

Tampereen Yliopistollisen Sairaalan Naisten ja Lasten Sairaalan suunnittelussa ja toteuttamisessa otetaan huomioon ja käytetään tutkimustietoa synnytyksen hyvästä hoidosta myös lääkkeettömän kivun hoidon sekä varhaisen vuorovaikutuksen tukemisen kannalta. Tämä tarkoittaa, että

· kunnollisesta synnytysvalmennuksesta pidetään huolta

· varmistetaan niin lääkkeellisen kuin lääkkeettömän kivunhoidon resurssit ja osaaminen (esimerkiksi kivun hoitoon tarvittavia vesialtaita on tarpeeksi monta)

· henkilökunta koulutetaan lääkkeettömään kivunhoitoon ja varhaisen vuorovaikutuksen ja imettämisen tukemiseen,

· synnytystilat ovat niin väljät, että synnyttäjä voi halutessaan saada tukihenkilökseen enemmän kuin yhden henkilön

· synnyttäneiden osastoilla on tarpeeksi henkilökuntaa ja tilaa, että kotiutusaika voidaan valita jokaisen kohdalla yksilöllisesti ja pikakotiutuksiin ei ole tarvetta vaan imetyksen tukemiseen jää kunnolla aikaa

Tampere 31.5.2010

Pirkanmaan Sairaanhoitopiirin Vihreän Valtuustoryhmän jäsenet

Ehdokkaiksi valittiin:

Tampereelta:
kansanedustaja OrasTynkkynen
arkkitehti Kirsikka Siik
opiskelija Emilia Olkanen
kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Irene Roivainen
toimittaja Aziz Sheikhani
valtuustoryhmän puheenjohtaja Olli-Poika Parviainen
ympäristöpolitiikan opiskelija Hanna Hakko sekä
lukiolainen Paavo-Einari Kaipila.

Ylöjärveltä:
terveystieteiden maisteri Minna Sorsa

Sastamalasta:
biologi Eveliina Asikainen

Pirkkalasta:
tekniikan ylioppilas Riku Merikoski

Brysselistä:
Senior Policy Officer Ulriikka Aarnio

Listaa täydennetään uusilla ehdokkailla kesän ja syksyn aikana.

Pirkanmaan Vihreä Liitto valitsi lauantaina 28.11.2009 syyskokouksessaan Akaassa uuden piirijohdon vuodelle 2010.  Puheenjohtajaksi valittiin nokialainen 28-vuotias (automaatio)insinööri Antti Tomminen. Varapuheenjohtajaksi Tampereen vihreiden nuorten puheenjohtaja Jaakko Stenhäll. Piirin nykyinen puheenjohtaja Juhana Suoniemi jatkaa piirihallituksen varsinaisena jäsenenä.

Tomminen näkee politiikan kaikkien arkeen vaikuttavana asiana:”Haluan tuoda vihreiden tapahtumat ja toiminnan ihmisten kahvipöytäkeskusteluihin ja päivittäiseen tekemiseen. Odotan innolla yhteistyötä paikallisyhdistysten kanssa. Päivittäin on hienoa huomata kuinka ihmiset haluavat mukaan vihreiden toimintaan.”

Piirihallitukseen valittiin kaksivuotiselle kaudelle Suvi Fried ja Juhana Suoniemi Tampereelta, Jukka Ahonen Akaasta ja Heli Piirainen Kylmäkoskelta. Varajäseniksi piirihallituksen valittiin Mervi Janhunen. Touko Apajalahti ja Emilia Olkanen Tampereelta sekä Petra Pikkanen Valkeakoskelta.

Hallituksessa jatkavat toista vuotta Antti Kaakinen ja Annikki Järvinen Tampereelta, Timo Järvenpää Ylöjärveltä ja Olli lehtovaara Kangasalta. Varajäseninä jatkavat Tuomas Rinne ja Paula Vehkala Tampereelta, Virpi Lintunen Akaasta, ja Paula Lehdistö Sastamalasta.

Turvetuotannon lisääminen olisi huonosti sopusoinnussa maakunnallisten ja valtakunnallisten hiilidioksidipäästöjen vähentämispyrkimysten kanssa. Samoin turvetuotannon lisääminen olisi katastrofaalista perinteisen luonnonsuojelun näkökulmasta.

Vaihtoehdoksi turvetuotannon lisäämiselle Pirkanmaan Vihreät esittävät energian monimuotoisen pääosin uusiutuviin energian lähteisiin perustuvan hajatuotannon aloittamista Pirkanmaalla. Monimuotoisessa energiantuotannossa mitään tuotantotapaa ei jätetä hyödyntämättä. Sen työllisyysvaikutukset ovat noin 2-5 kertaa suuremmat kuin perinteisissä malleissa ja samalla tuotannosta saatavat tulot jakautuvat tasaisemmin.

Eiköhän jätetä suot ja vesistöt rauhaan ja säästetä luontoa metsästäjille, kalastajille, marjastajille ja sienestäjille sekä niille jotka liikkuvat luonnossa vain silkasta ilosta. Turvetuotannon vuoksi näitä arvoja ei kannata tuhota.

 Pirkanmaan keskusjätevedenpuhdistamon YVA-selostuksessa esitettyjen laskelmien mukaan kokonaiskuormituksessa ei ole oleellista eroa eri vaihtoehtojen (0+, VE1 Pirkkala ja VE2 Nokia) kesken. Sen sijaan riskit poikkeustilanteissa lisääntyvät verrattuna hajautettuun 0+-vaihtoehtoon eli jätevedenkäsittelyn pienimuotoisempaan keskittämiseen ja nykyisten jätevesipuhdistamoiden kunnostamiseen määräysten mukaisiksi. Vaihtoehdossa 0+ jätevesien purkualueita on useita (9kpl) kun taas keskuspuhdistamovaihtoehdossa jätevedet puretaan yhteen pisteeseen eli joko Pyhäjärveen tai Kuloveteen.

Jätevesien keskitetty purku lisää normaalitilanteessakin pistemäistä kuormitustapurkualueella ja heikentää veden laatua herkässä järvivesistössä erityisesti virtaamien ollessa vähäisiä. Riippuen valitusta purkupaikasta ympäristökatastrofin riski  Pyhäjärvellä tai Kulovedellä kasvaa koska poikkeustilanteiden aiheuttamia puhdistamattoman jäteveden ohijuoksutuksia ei kyetä riittävällä varmuudella eliminoimaan.

Huolimatta siitä että YVA -lausunnoissa ja mielipiteissä erityisesti korostettiin tarvetta huomioida vakavien poikkeustilanteiden seuraukset, on poikkeustilanteet käyty selostuksessa läpi erittäin kevyesti. Esimerkiksi puhdistamon ohijuoksutuksesta on ainoastaan lyhyt kappale.

Selostuksessa ei ole käytetty riittävää riskien tarkastelumenettelyä jossa arvioidaan kunkin riskin todennäköisyys ja toteutuvan riskin aiheuttaman vahingon suuruus. Tällainen todennäköisyystarkastelu on tehty arseenipitoisuuksiin ja pilaantuneisiin maa-alueisiin liittyen mutta puuttuu poikkeustilanteiden käsittelystä.

Pumppaamojen ohijuoksutukset on jätetty lähes kokonaan huomiotta riskien arvioinnissa. Selostuksessa todetaan yhdellä lauseella: “Nykyisille puhdistamoille on tarpeen jättää pumppauksen ohitus ylivuotona vesistöön”. Ohijuoksutus pumppuasemalta tarkoittaa jäteveden ohjaamista puhdistamattomana lähivesistöön. Varokeinona tarjottu jäteveden säilöminen siirtotunneliin tarjoaa ratkaisun ainoastaan tunneliin suoraan liittyvissä pumppuasemissa ja silloinkin vain lyhyeksi ajaksi.

Hajautetussa vaihtoehdossa pystytään alueellisissa puhdistamoissa käsittelemään ohijuoksutettava jätevesi yleensä edes jollakin tavalla. Keskuspuhdistamon toteutuessa Pirkanmaan alueella tulisi olemaan entistä suurempi määrä isoja pumppuasemia joissa ei pystytä tekemään mitään puhdistustoimenpiteitä.

Ilmastomuutoksen on arvioitu kasvattavan tulvariskiä ja rankkasateiden määrää jopa 40% (Suomen Ympäristökeskuksen raportti: Rankkasateet ja taajamatulvat, 2008). YVA -selostuksessa ei ole tutkittu miten nämä tilanteet vaikuttaisivat ympäristöön.

Keskuspuhdistamon on tarkoitus toimia alueen jätevedenkäsittelyn perusratkaisuna vähintään seuraavan sadan vuoden ajan. Ilmastomuutos ja keskuspuhdistamoverkosto yhdessä muodostavat yhtälön, joka saattaa lisätä vesistöjen paikallista likaantumista Pirkanmaalla. Näitä riskejä ei ole riittävästi käsitelty esitetyn keskuspuhdistamon kokonaisvaikutusta arvioitaessa.

YVAn mukaan kaikilla putkilinjavaihtoehdoilla on vesistön alitusosuuksilla riski pilaantuneiden pohjasedimenttien leviämisestä. Erityisesti rantautumisosuuksilla, joissa joudutaan vedenalaiseen kaivamiseen, on sedimenttien leviämisvaara suuri. Siirtoviemärit lakkautettavilta puhdistamoilta ovat vielä pääosin suunnittelematta eikä kyseisten linjojen vaikutusarviointi ole sisältynyt nyt tehtyyn YVAan.

Keskuspuhdistamo edellyttää vesistön alituksina toteutettavia paineviemäreitä Viinikanlahdesta Raholaan (VE1 ja VE2) ja mahdollisesti myös Pirkkalan ja Nokian välillä (VE1). Miksei näitä vaikutuksia ole sisällytetty tähän arviointiin?

Pirkanmaan Vihreä Liitto ry:n puolesta

Juhana Suoniemi, puheenjohtaja